Koulukodin lähtökohtana turvallisuus

Sairilan koulukodin remontissa haluttiin viihtyisät ja toimivat tilat, mutta samalla jouduttiin huomioimaan monia turvallisuuteen liittyviä asioita.

Mikkelissä sijaitsevassa Sairilan koulukodissa toteutettiin tämän ja viime vuoden aikana laaja rakennushanke. Alueelle rakennettiin valoisat, nykyaikaiset ja turvalliset tilat, jotka käsittävät kolme uutta osastorakennusta. Päällisin puolin seinä näyttää hillityin värein maalatulta kevytrakenteiselta seinältä ja ovet tavallisilta väliovilta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että ovet ovat normaalia jytäkämpää tekoa ja sisäseinät kivirakenteisia.

Yksi rakennus purettiin kokonaan ja yksi osastorakennus peruskorjattiin.

– Onhan se loistava juttu, että jokaisessa huoneessa on oma vessa ja suihku. Siinä samalla nuoret oppivat pitämään omat tilansa siistinä, sanoo ohjaaja Taneli Teerimäki.

Arki koulukodissa sujuu rutiininomaisesti. Aamulla jokaisella osastolla nautitaan asukkaiden ja ohjaajien kesken oma aamupala ja tehdään normaalit aamutoimet. Siitä nuoret suuntaavat pihan poikki peruskouluun, joka on entisessä navettarakennuksessa.

Lounas syödään ”kartanossa” eli vuodelta 1905 olevassa päärakennuksessa. Koulun jälkeen kokoonnutaan taas asumisyksikköön, tehdään läksyt, osallistutaan kotitöihin ja harrastetaan joko koulun omissa kerhoissa tai muuten.

– Osa nuorista käy jalkapallo-, salibandy- tai tanssitreeneissä kaupungissa. Jotkut käyvät ratsastamassa ja osalle riittää puuhastelu Sairilassa. Siihen antaa hyvät mahdollisuudet muun muassa uusitut kuntosalitilat ja musastudio, jossa voi tehdä kunnon äänityksiäkin, esittelee Sairilan johtaja Assi Kukkonen.

Viisipaikkaisessa tyttöjen talossa ohjaajana toimiva Johanna Leppäkorpi on tyytyväinen uusiin työtiloihinsa. Yhdistetyssä keittiö- ja oleskelutilassa on mukava laittaa ruokaa porukalla ja yhteisöllinen tekeminen toteutuu kuin luonnostaan. Samalla voidaan jutella arkisista asioista.

Jokainen on sisustanut oman huoneensa oman näköiseksi. Erityisen iloisia tytöt ovat olleet Leppäkorven mukaan omaan saunaan, joka lämpenee lähes joka ilta.

– Aiemmin saunaan piti mennä ulkokautta ja oli tietyt saunavuorot, joten onhan tämä selkeä parannus. Kaappi- ja varastotilaa saisi olla ehkä enemmän, ja tilojen kaikuvuutta pitää vähentää vielä tekstiilein, kertoo Leppäkorpi.

Myös Assi Kukkonen on silmin nähden tyytyväinen kokonaisuuteen ja siihen, että rakentamisurakan myötä päästiin eroon sisäilmaongelmista. Yli vuoden kestänyt evakkoaika Koivikon koulukodissa on ohi, ja kaikki toiminta on nyt keskitetty Sairilan yksikköön.

– Asiakaspaikkojemme määrä väheni tässä yhteydessä 56:sta 35:een. Se on järkevä määrä yhtä laitosta ajatellen. Rauhalliset puitteet ovat tärkeä osa työtämme, Kukkonen kertoo.

Herkkä ympäristö

Rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöstä sanoo, että rakennushankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden, arkkitehdin ja Sairilan henkilökunnan kanssa. Kinnusen mukaan uusien talojen sijoittelussa on onnistuttu hyvin, ja jopa joitakin vanhoja omenapuita onnistuttiin säästämään pihamaalla.

– Uudisrakennukset on suunniteltu matalaenergiataloiksi. Niissä hyödynnetään lämmityksessä ja viilennyksessä kuuden porakaivon kautta saatavaa maalämpöä, Kinnunen kertoo.

Haasteellisen kohteesta teki hänen mukaansa se, että koulukodin alue on Museoviraston suojelema päärakennuksen ja huvipaviljongin ympäristön osalta. Myös varautuminen mahdollisiin uhkatilanteisiin tuli Kinnuselle tietyllä tavalla yllätyksenä. Tämä korostui esimerkiksi materiaalivalinnoissa.

– Niissä piti huomioida muun muassa kestävyys ihan eri tavalla kuin monissa muissa kohteissa. Rakenteissa ei saanut olla mitään helposti irrotettavia osia. Ikkunat piti olla vahvistettuja ja lukittavia, mutta samalla helposti avattavia hätätilanteen varalta, mainitsee Kinnunen esimerkinomaisesti.

Kaikkiaan rakennusurakka tuli maksamaan noin neljä miljoonaa euroa.

Sairilan koulukoti:

– Yhdistyi toiminnallisesti Koivikon koulukodin kanssa tämän vuoden alussa. Samalla luovuttiin 2000-luvun alusta asti käytössä olleesta, välillä jopa hämmennystä herättäneestä Kasvun Yhteisöt -nimestä.

– On yksi valtion kuudesta koulukodista, jossa järjestetään sijaishuoltoa, jälkihuoltoa sekä erityisopetusta huostaan otetuille lapsille ja nuorille, joille perhehoito tai muu sijaishuolto ei ole riittävää.

– Koostuu erityisen huolenpidon yksiköstä, kahdesta vaativan pitkäaikaishoidon osastosta, kolmesta tehostetun hoidon osastosta. Näissä on yhteensä 27 asiakaspaikkaa ja 1425 neliötä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Myllyjoen koulu, sekä alueen ulkopuolella olevat perhekoti ja osasto peruskoulunsa päättäneille nuorille. Niissä kummassakin on neljä paikkaa.

– Työllistää noin 80 kasvatus-, hoito- ja opetusalan ammattilaista.

– Senaatti-kiinteistöt tuottaa Sairilan koulukodille kiinteistönhoitoon ja piha-alueiden hoitoon kuuluvat palvelut.

Faktoja hankkeesta:

– Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

– Arkkitehti Kaisu Vasara Sillman Arkkitehtitoimisto Oy

– Pääurakoitsija Rkl Avikainen Oy (vastaava työnjohtaja Jukka Karjalainen)

– Hankkeen laajuus yhteensä 1515 hm2. Purettu rakennus 332 htm2

© Jaana Matikainen (Juttu on julkaistu Kontrahdissa 2/2014)